JKWeb - JTK tarinaa rautaperseajoista ja muustakin moottoripyöräilyyn liittyvästä; ajoreittejä ja reittivihjeitä

Puimurit vierekkäin

Soralle ja metsään kaipaa hän. Vai kaipaako sittenkään?

Elokuun puolivälissä mopon mittariin oli kertynyt jo 12.000 km tälle kaudelle (2007). Ainoa hiukan pidempi lenkki on ollut kesäkuun alussa ajettu SS1000-ajo, muuten kilometrit ovat syntyneet lähialueen ilta- ja viikonloppulenkeistä. Uudenmaan ja varsinkin Itä-Uudenmaan mutkapätkät ovat käyneet melkoisen tutuiksi ja muutamana iltana olen kohdannut aivan uuden ilmiön: ei viitsi lähteä ajelemaan, kun ei oikein tiedä, mihin ajaisi.

Pitkään harrastaneiden konkareiden juttujen perusteella tiedän, että ilmiö on varsin yleinen loppukesästä ja siitä pääsee hyvin sillä, että jos ei huvita, niin sitten ei mennä. Kyllä se taas viikon tauon jälkeen maistuu.

Olen hyvin tiukasti pysynyt päällystetyillä teillä, lähinnä siksi, että raskas pyörä (Suzuki GSX 1400) katurenkailla ei ole kovin sorakelpoinen. Näin ainakin luulin tietäväni ja nyttemmin tiedän luulleeni. Erään kerran päätin kuitenkin testata, jos sillä kuitenkin edes vähän pääsisi uusia polkuja katsomaan. Ei mihinkään metsäpoluille eikä mutavelliin, vaan aivan tavallisille sorapintaisille teille, joita Uudellamaallakin on jonkun verran.

Katsoin kartasta muutaman soratien Sipoon suunnalta vakaasti päättäneenä ajaa ne läpi. Olen tietysti sen verran soralla ajanut, että tiesin hallitsevani pyörän, kunhan vauhti ei kasva liiaksi. Mistään näyttävistä takapyöräluistoista tai suditteluista on turha puhua - kunhan saan pyörän pysymään pystyssä ja kääntymään ja etenen suurin piirtein sellaisella vauhdilla, että mummot rollaattoreidensa kanssa eivät jatkuvasti ohittele.

Muutaman kilometrin totuttelun jälkeen huomasin, että iso Möhkö ei ole lainkaan hullumpi sorallakaan. Mahtava vääntö auttaa kummasti siinäkin. Katurenkaat ovat liukkaat ja irtosora kurveissa lisää hienosti sykettä - totta puhuen pari hätäkakkaa meinasi tulla, kun innostuin hieman liikaa. Pitäisi uskaltaa irrottaa perä kaasulla, mutta kun ei uskalla. Jossakin vaiheessa kuitenkin lipeää, se on varmaa kuin kuolema, eikä oikein raaski rikkoa täysin suojaamatonta pyörää.

Tämä oli jo hiukan liian pieni ja märkä polku tälle pyörälle

Vähänkin märkää mutaa ja katurengas on tukossa.

Sivun alkuun

Nyt on takana muutamia satoja sorakilometrejä pyörällä, joka ei kai lainkaan sovi sinne. Silti se on mukavaa ja hauskaa vaihtelua ja on antanut aihetta asettaa itselleen kysymyksen

Pitäisikö hankkia enska?

Kuva: BMW R 1200 GS Adventure

Ilman muuta pitäisi, jos olisi yllin kyllin rahaa ja paikka, jossa useampia mopoja säilyttäisi. Kurapyöräilijöiden juttuja lukiessa ja kuunnellessa selviää myös, että olisi suotavaa osata tehdä jotain muutakin kuin tankata mopoa. Aina ne tuntuvat olevan jotain laittoa vailla, jos ei muuta niin perusteellista pesua. Sekin on vähän hankalaa taloyhtiön parkkipaikalla.

Katsotaan, kuinka tässä käy.

Helmikuu 2008

Ei tullut meikäläisestä enskakuskia ainakaan vielä. Haussa oli kohtuuhintainen GS tai GSA, mutta eipä niitä vielä oikein käytettynä ole tarjolla. GSA:ta ei yhtään ja niistä muutamista GS:stä, mitkä olivat tarjolla, pyydettiin aika suolaisesti.

Vaan eipä hätää, menin sitten toiseen äärilaitaan ja vaihdoin uuteen Hayabusaan, joka saapuu kotiin maaliskuun -08 aikana. Sillä ajellaan seuraavan kesän Rautaperseet.

Ensikilometrit soralla Busalla

Toissapäivänä (15.4.08) ilta-ajelun yhteydessä kokeilin uutta Busaa ensi kerran soratiellä. Mikään kurapyörä se ei ole, eikä tarkoituskaan ole varta vasten soralle hakeutua, mutta kesän aikana reissatessa jokunen sorapätkä tulee väkisin vastaan.

Kuten arvasinkin, ei soralla ajaminen mitenkään mahdotonta ole Busallakaan. Etupää oli aika levoton ja haki koko ajan, mutta siihen tottui nopeasti ja kunhan vain lopettaa vaistomaisen vastaanpanemisen ja antaa pyörän mennä, sujuu ajokin siedettävästi. Takapyörä pyrkii sutimaan melko helposti ja ajo rauhoittuikin melkoisesti, kun vaihtoi C-kartalle, jolla tehoja tulee ulos paljon hillitymmin.

Vanha totuus pätee edelleen: riittävästi (ei liikaa) vauhtia, niin homma sujuu - kävelyvauhdissa pyörä löytää joka ainoan irtonaisen hiekanmurun ja kiven, joiden viereen se haluaa paneutua makuulle.

SANOISTA TEKOIHIN: BMW F800 GS HANKITTU

Siedettävänä pysynyt enskakuume nousi niin kovaksi, että tänään (5.8.2009) Busa vaihtui pikkugessuun. BMW F800 GS löytyy siis parkkipaikalta ensi lauantaista alkaen.