SISÄLTÖ

GSX 1400 - peilit

GSX 1400 - virran ulosotto

GSX 1400 - Vista Cruise kaasukahvan lukitsin

Hayabusa - HeliBars, Vista Cruise ja virran ulosottopistoke

Hayabusa - liian tiukka polvikulma

Hayabusa - takalaukkuteline

Hayabusa - putket vaihtoon

Hayabusa - teline navigaattorille

Tee-se-itse -lämpöliivi

BMW F800 GS - Varoituksen sana akun käpälöinnistä

Näpertelyä: GSX 1400

Peilit

Ensi metreiltä saakka oli selvää, että peileistä näkyy pääasiassa omat hihat ja hartiat. Ehkä 45-kiloinen japanilainen näkee jotain muutakin, mutta ei meikäläinen. Vaikka hihat ovat komeat ja hartiat leveät, on varsinkin kaistanvaihdossa syytä nähdä muutakin.

Ensiapuna saivat kelvata Biltemasta hankitut kalansilmäpeilit, jotka asettuivat tarroilla omien peilien alakulmiin. Lopputulos oli yllättävän hyvä, nyt näkyi viereisellä kaistalla ajava ja kohtalaisesti jopa taakse.

Investoinnin hinta oli noin 2 euroa - molemmat yhteensä! Kuka väittää, että mopoilu on kallista?

En kuitenkaan ollut täysin tyytyväinen vieläkään, joten piti keksiä jotain lisää. Todennäköisesti tarvikeliikkeissä hyllyt pursuavat toinen toistaan pidempiä ja leveämpiä ja parempia peilejä, mutta niiden hankinta kaatui lähinnä kahteen asiaan: ei viitsi lähteä ja jos viitsiikin, tulee kuitenkin ostaneeksi sellaiset, joissa on vääränlaiset kierteet tai jotakin. Asiaa ei auta lainkaan finninaamainen myyjäpoika, joka ylimielisesti tivaa, onko siinä vasemman vai oikean puoleiset kierteet, tuuma- vai millimitoituksella? Mistä sen muka voi tietää?

Aikani pähkäiltyäni turvauduin motoristin Raamattuun eli Louisin luetteloon ja tilasin sieltä muun rojun joukossa parin jatkopaloja, joiden kerrottiin sopivan käytännöllisesti katsoen kaikkiin Suzukin malleihin.

Kovin kallista ei ollut tämäkään tuunaus, hinta vajaa 10 euroa kappale.

Lopputulos ei ole kovin esteettinen, mutta sitä toimivampi. Jatkopala nostaa ja levittää peilejä vajaan viisi senttiä. Kun kalansilmätkin ovat vielä paikallaan, sopii peileistä ihailla sekä takana että sivulla olevia näkymiä esteettömästi.

Kapeissa paikoissa täytyy yrittää muistaa, että peilit ulottuvat muutaman sentin ohjaustankoa leveämmälle.

(sivun alkuun)

Virran ulosotto

Kännykkää ja navigaattoria varten pitää jostain löytää latausvirtaa pidempien reissujen aikana. Virran ulosottoa ei ole vakiona GSX 1400:ssa, joten sellainen oli tehtävä. Laiskana ja osaamattomana päädyin ratkaisuun, joka ei taaskaan saane pro-rakentelijoilta kovin paljon tyylipisteitä. Minulle se riittää, sillä se toimii eikä ole ruman näköinen (koska sitä ei näy).

Matka suuntautui taas kerran Biltemaan, tuonne mopoilijan paratiisiin. Sieltä mukaan alle 5 euroa maksava tupakansytytinpistoke (De Luxe -malli, jossa kansi), sulakepiuha ja pari liitintä. Kokonaisuuden hinta reilusti alle kymmenen euroa.

Sulakejohto kiinni akun plusnapaan ja maajohto miinusnapaan. Johtoliitokset olisi voinut tinata ja peittää kutistesukalla, mutta se on mielestäni turhan ammattimaista, joten päädyin semi-ammattimaiseen kierrä-johdot-yhteen-ja-eristä-jeesusteipillä -ratkaisuun. Säilytyskotelon kansi paikoilleen ja näin oli satulan alla suojassa virran ulosottopistoke.

Asennusaika tässä vaativassa projektissa on noin 10 minuuttia.

Jos virtaa tarvitaan useampaan laitteeseen samanaikaisesti, voi hankkia pistokkeeseen sopivan jakajan esim. kolmelle laitteelle. Itse käytän tällaista niin, että jakaja on tankkilaukussa ja johto kulkee satulan alle virtapistokkeeseen.

(sivun alkuun)

Vista Cruise - kaasukahvan lukitsin

Kun ajoaika ylittää pari tuntia, alkaa ainakin minulla kaasukäsi puutua ja väsyä. Vasenta kättä saa ajon aikana liikuteltua, mutta kaasukäsi puristaa kahvaa koko ajan. Hommasin jo aikoinani muovisen lärpäkkeen, Throttle Rockerin, helpottamaan jatkuvaa puristusta kahvasta. Kun sen käyttöön tottuu, se on mainio apuväline.

Throttle Rocker ei kuitenkaan salli käden irroittamista kaasukahvasta, mikäli haluaa pitää vauhdin yllä. Markkinoilla on joitakin härpäkkeitä, joiden avulla tämäkin onnistuu. Lisäksi on tietysti aivan oikeita vakionopeussäätimiä, mutta sellaisen jälkiasentaminen GSX 1400:ään lienee mahdollista vaan ei järkevää.

Kaasun mekaaninen lukitseminen kuulostaa vaaralliselta ja ymmärtääkseni siksi näitä vehkeitä ei Suomessa myydäkään. Onko peräti laiton, en tiedä. Ei ole ainakaan ohi ajaneita poliiseja kiinnostanut, mutta tuskin ovat huomanneetkaan.

Vista Cruisen idea on yksinkertainen: puristaa kaasukahvaa sen verran, että se ei itsestään palaudu. Kahva ei siis lukitu kokonaan ja sen saa kevyesti vääntämällä palautumaan, vaikka se olisikin "päällä".

Laite kytketään päälle ja pois pienestä vivusta, johon liitetty yksinkertainen jousimekanismi puristaa kaasukahvan paikalleen. Se ei tietenkään reagoi mitenkään maaston muotoihin eli ylämäessä vauhti hidastuu ja alamäessä kasvaa.

En löytänyt myyntipaikkoja Suomesta, joten tilasin sen Ruotsista Touring Butikenista. Hinta oli noin 45 euroa + postikulut vajaan kympin. Eri pyöriin on olemassa eri malleja, joten kannattaa hieman perehtyä, mikä käy omaan. Laitteen löytää Touring Butikenin sivuilta, kun laittaa vasemman alareunan hakukohtaan (sök artikel) sanan VISTA.

(sivun alkuun)

Näpertelyä: GSX1300R Hayabusa

HeliBars, Vista Cruise ja virran ulosottopistoke

Uuden pyörän myötä tuli taas näperreltävää. Ajoasento Busassa on hieman liian kyykky näin vanhalle ja lihavalle, joten ohjausta oli saatava hiukan ylemmäs. Vaihtoehtoina on korottaa koko keskikolmiota korotuspaloilla, jolloin korkeutta tulee 20-25 mm lisää. Tämä on edullisin vaihtoehto, paloja saa muutamalla kympillä. Toinen vaihtoehto on laskea keulaa, sekin kai tehdään saman kaltaisilla paloilla. Meikäläisen taidoille se kuitenkin kuulostaa liian hankalalta ja pelottavalta.

Päädyin lopulta tilaamaan HeliBarsin uudet kepit, joilla korotus on lähes 50 mm. HeliBarsit ovat varsin hinnakkaita, koko hankinta postikuluineen tuli maksamaan n. 220 euroa.

Asennus oli helppoa jopa meikäläiselle. Suurin ongelma tuli jarru- ja kytkinsäiliöiden irrottamisessa, sillä niiden kiinnitysruuvit ovat alaspäin ja minulla oli tietenkin vain yksi liian pitkä ristipääruuvari, joka otti katteisiin kiinni. Kiroilemalla, tupakoimalla ja hieman temppuilemalla siitäkin selvittiin.

Toinen haaste oli saada vasemman puoleinen tuppi ehjänä irti. Tehtaalla ei oltu säästetty liimaa, vaan tuppi oli koko pituudeltaan tukevasti liimattu eikä tahtonut irrota millään. Olin lopulta jo henkisesti valmis uhraamaan tupen ja silpomaan sen raa'asti puukolla palasiksi. Viime hetkellä pitkään piilossa ollut sisäinen mekaanikkoni kehotti minua kokeilemaan ketjuöljyn ruiskuttamista tupen ja tangon väliin. Ihme tapahtui ja muutaman sekunnin kuluttua tuppi liukui nätisti irti. Pari kertaa rättiä tupen läpi edes takaisin ja öljy oli pois ja tuppi valmis asennettavaksi uuteen keppiin.

Alkuperäisen kahvan korkeus katteesta oli juuri ruuvarin kannan verran.

HeliBarsin keppi on selvästi korkeammalla ja koska se ei ole suora, kuten alkuperäinen, vaan nousee ylöspäin, on korkeus vielä suurempi tangon päässä.

Saman tien laitoin kiinni edellisestä moposta irrottamani Vista Cruise -kaasukahvan lukitsijan. Tukitangon vastakappale ei taaskaan sopinut paikalleen, joten vanha kunnon nippusidekiinnitys oli jälleen tarpeen. Toimii se niinkin ihan hyvin.

Lopuksi kiinnitin  virran ulosottopistokkeen  johdot akkuun ja piilotin pistokkeen matkustajan satulan alle kuten aiemminkin.

(sivun alkuun)

Liian tiukka polvikulma

Myös polvikulma tuntui liian jyrkältä, joten ensiavuksi vuoleskelin jalkatapeista kumit irti. Näin saa 2-3 cm lisää tilaa ja vaikka se ei kuulosta miltään, se tuntuu heti. Toimiva ratkaisu tämäkin, mutta kieltämättä niin ruma, että sille täytyy tehdä jotain pikaisesti. Kunhan Busaan alkaa löytyä tilpehööriä, pitää jostain hankkia säädettävät jalkatapit.

(sivun alkuun)

Takalaukkuteline

Uuden mopomallin huono puoli on se, että valmiita lisävarusteita ja tarvikkeita on aluksi vaikea saada. Niinpä esim. K8 Busaan ei ollut kaupan sen enempää sivu- kuin takalaukkutelineitäkään keväällä -08. Onneksi on osaavia ja aikaansaavia harrastajia, jotka ovat valmiita jakamaan osaamistaan ja aikaansaannoksiaan muiden kanssa. Busanistien sivuston kautta hankin yksityisen tahon valmistaman takalaukkutelineen, joka on suunniteltu ja rakennettu nimenomaan K8-mallia varten.

Teline tarvitsee laukkua varten sovitelevyn, joita löytyy ainakin SW-Motechilta ja Givilta. Molempia saa kotimaisilta tarvikekauppiailta, mm. RM Heinolta ainakin SW-Motechia.

Koska teline on Busaan suuniteltu, sen asennus on helppoa ja onnistuu parin kiinto- tai jakoavaimen avulla noin 15-20 minuutissa. Itse ostin sovitelevyksi Givin, joka asentuu siten, että varsinainen teline asettuu noin sovitelevyn puoliväliin loppuosan sovitelevystä jäädessä "tyhjän päälle". Nylonista tehty sovitelevy on melko taipuisa, joten laukku pääsee melko lailla liikkumaan ylös-alas, varsinkin painavana. Ajan kanssa tästä saattaa tulla ongelma, jos ei muuten, niin sovitelevyn kestävyyden suhteen. SW-Motechin levy on ymmärtääkseni jämäkämpi, joten se on ehkä parempi ostos. Lisäksi se on jonkin verran edullisempi kuin Givi.

(sivun alkuun)

Putket vaihtoon kaudeksi 2009: Two Brothers M2 V.A.L.E.

Busan alkuperäiset äänenvaimentimet ovat luvalla sanoen isot, painavat ja rumat. Niistä kuuluva ääni muistuttaa lähinnä ompelukonetta. Asialle piti siis tehdä jotain.

Pähkäiltyäni jonkin aikaa eri vaihtoehtojen kanssa päädyin hiilikuituisiin Two Brothers M2 V.A.L.E.-slipareihin, jotka tilasin Motomummylta (www.motomummy.com) jenkeistä. Hinta rahteineen 784 taalaa. Tulli ja alv tulevat tämän päälle, joten koko hankinnan pitäisi kustantaa alle 750 euroa.

Pitäisi varmaankin hankkia jonkinlainen huoltopukki näiden asentamista helpottamaan. Ketjujen huoltokin helpottuisi jatkossa. Tekeeköhän Bilteman parinkympin pukilla mitään muuta kuin saa mopon nurin yrittäessään punnertaa sitä pukille?

* * *

Parin viikon odotuksen jälkeen kotiin tuli lappu, että paketti on noudettavissa Tullipostista. Tulli ja alv olivat yhteensä 150 euroa, joten koko hankinnan hinnaksi tuli 715 euroa. Pari sataa euroa säästöä kotimaasta ostettavaan verrattuna.

  

Kävin hakemassa myös huoltopukin Motonetista hintaan 29,90 euroa. Bilteman vastaavat pukit olivat loppu ainakin Malmilta - Biltemasta samanlaisen olisi saanut muutaman euron halvemmalla. Saa sitten nähdä, kuinka mopo nousee pukille yksin punnerrettaessa. Eiköhän se, GSX 1400:n saaminen keskituelle tuntui sekin aluksi mahdottomalle, mutta kun tekniikan oppi, ei siinä ollut mitään ongelmia.

* * *

Seuraavaksi pöntöt piti asentaa paikalleen. Kamat autoon ja työpaikan autohalliin, jossa mopo talvehtii peiton alla.

Vähän aikaa meni pukin sovittelussa ja uskallusta kerätessä, mutta loppujen lopuksi mopo nousi kiltisti ylös käsin vääntämällä.

Itse asennus oli varsin helppoa. Vanhat äänenvaimentimet irti löysäämällä klemmaria pakosarjan päässä ja avaamalla ripustus takapenkin jalkatappien kohdalta. Työkaluna kaksi eri kokoista kuusiokoloavainta ja 12 mm kiintoavain.

Uudet vaimentajat paikalleen ja klemmarit sekä ripustukset kiinni - siinä se. Koko hommaan meni meikäläiseltä, varsin kädettömältä asentajalta alle tunti. Uudelleen sen tekisi hyvin alle puolessa tunnissa.

                                                                      

                                                                       

Äänet muuten kuulostavat tyhjässä autohallissa pelottavan hyviltä.

Videota ja ääntä

Otin samalla takatelineen pois ja laitoin kuupan paikalleen, niin näyttää vielä paremmalta.

(sivun alkuun)

Teline navigaattorille, kännykälle tai jollekin - Techmount

Tuskailin edellisen kesän erilaisten navigaattoriviritysten kanssa. Välillä navigaattori oli tankkilaukussa, välillä taskussa ja välillä tarroilla kiinni bensatankin korkissa. Mikään ei ollut hyvä, joten ryhdistäydyin ja tilasin Baehrilta Techmountin telineen, joka menee suoraan ohjausakselin reikään. Telineessä valmiina olevaan alustaan voi kiinnittää navigaattorin tai puhelimen suoraan tarroillakin, mutta jokin kotelo tai teline on tietysti vielä parempi. Oivallinen kapistus, tosin melko hintava (74 euroa + postikulut).

(sivun alkuun)

Tee-se-itse (ja halvalla) -lämpöliivi

Keväällä, syksyllä ja usein kesälläkin ajellessa on kylmä. Olisi mukavaa, kun ei tarvitsisi pukea kaikkia omistamiaan rättejä päälle lähtiessään ajelulle - ja sitten riisua niitä viittätoista minuuttia kun palaa kotiin.

Varustekaupoista saa toinen toistaan komeampia sähkökäyttöisiä lämpöasuja isolla rahalla, mutta nopeastihan tuollaisen tekee itsekin. Projektiin tarvitaan yksi kappale Biltemasta tai vastaavasta ostettavaa auton lämpöistuinelementtiä, sakset, neulaa ja lankaa sekä hienostelijoille ompelukone.

Hain siis Biltemasta istuinlämmittimen, purin sen saumoista auki ja irrotin lämpöelementin, joka oli valmiiksi kiinnitetty ohueen kankaaseen. Vaahtomuovitäytteet ja muovinen selkäosa roskikseen ja lämpöelementti kiinni istuinkankaaseen. Keskelle päänaukko, kanttinauhat reunoille ja se on siinä. Kustannus huikeat 11 euroa.

Nähtyään tekeleen vaimoni sanoi - lakattuaan nauramasta - että olisihan sen voinut tehdä siististikin ja ompelukoneella ja ommella liiville soma pussi ja vaikka mitä. Niin olisikin ja niin voikin, ken haluaa. Tämä riittää minulle; se toimii, on lämmin ja kevyt eikä se sieltä puseron ja takin alta mihinkään näy. No, myönnetään, on se rujon näköinen ja ehkä sen toisen kappaleen joskus voisi tehdä vähän siistimmin...

(sivun alkuun)

Näpertelyä: BMW F800 GS

Varoituksen sana akun käpälöinnistä

Asentelin uuteen pikkugessuun virtapistoketta ja gps:ää paikoilleen. Tätä varten piti akun kengät irrottaa. Pyörä seisoi oman sivujalkansa varassa, siis vasemmalle kallellaan. Kaikki hyvin tähän mennessä, mutta sitten alkoi helvetti ja kirosanat loppuivat.

Saman tien kun vasemmanpuoleisen akkujohdon ruuvi aukesi, kuului tututu kolina, kun jotain putosi johonkin. Se oli akkukengän ruuvin vastakappale, sellainen pieni reiällä varustettu metallinpala. Tietenkään se ei pudonnut maahan, vaan jonnekin mopon sisuksiin näkymättömiin. Laiskana en aluksi edes ajatellut ryhtyä etsimään sitä, mutta yksikään kotona olleista miljoonista muttereista ei mahtunut siihen koloon, johon olisi pitänyt.

Siispä paljon lisää purkamista koko akun irrottamiseksi. Akku makailee kotelossa, joka on muuten umpinainen, mutta siinä on pieni reikä ilmeisesti veden poistamiseksi. Nyt siitä reiästä oli poistunut myös tämä pikku osanen, joka helvetillisen ähellyksen jälkeen lopulta löytyi pohjapanssarista. Jos olisin tiennyt sen olevan siellä, pieni huitominen esim. ruuvimeisselillä panssarin rei'istä olisi pudottanut osan nätisti maahan.

(sivun alkuun)